Luentosisällöt
Täytettyäsi ENSIN Google Forms -kyselyn voit tutustua seuraaviin muistiinpanoihin.
Luentojen sisältö perustuen osalti Gleider Hernandezin kirjaan "International law" sekä professori Outi Korhosen luennointiin ja havaintokuviin.
TÄRKEÄÄ:
Sivulla 11 oleva linkki:
https://www.finlex.fi/fi/valtiosopimukset/sopimussarja/1956/1#OT0_OT0_OT0
Sivun 10, 12 ja 22 kuvat ovat opettajan Outi Korhosen havaintokuvia.
Alhaalla muistiinpanot vielä kirjoitettuna, jos diaesitys ei jostain syystä toimisikaan :)
10.11 maanantai
kansainvälisen oikeuden luonne
1. heterogeenistä
erilaista (hetero), alkuperää (geenistä)
normeja erilaisista lähteistä
ei monarkiaa eikä parlamenttia
kirjalliset ja ei kirjalliset lähteet
kv sopimukset
tapaoikeus
subjektien mp/näkemykset
kansainväliset normit
yleiset oikeusperiaatteet → yhtyy kansallisiin oikeusjärjestelmiin
kansainvälisten järjestelmien päätökset
2. heterodoksinen
erilaiset näkemykset kv oikeudesta
hajonta tulkintaratkaisuissa
38 tuomioistuinta → ei ole valitusoikeutta (ylempänä ei ole korkeampaa oikeutta)
court tai tribunal (60 muuta toimielintä, jotka antaa sitovia ratkaisuja esim. komissiolta)
kauppaoikeuden tuomiot → WTO → luonto ja ympäristö eri tavalla, koska vapaakaupan painotus on suuri
3. pluralismiin pyrkivää
moniarvoisuuteen pyrkivää
kv oikeus on syntynyt tutkimusmatkojen yhteydessä
kolonialismi
imperiumit lähteneet Euroopasta
pyritään vielä plurarismiin
pyritään luomaan järjestelmää jossa kaikkia kulttuureita ja etiikoita voitaisiin tukea
4. → generalismi v. fragmentoituminen eli sirpaloituminen
yleisesti ollaan erimielisiä onko kv oikeus sirpaloitunut vaiko ei
sirpaloituminen=pitää tulkita kysymyksiä erikseen ja toiset ajattelee että kv oikeus on "yhtenäinen" ja asioita tutkitaan yhdessä
kv tuomioistuinten synnyn ja leviämisen aika 90-luku
PCIJ → ICJ 1946
International Court of Justice
Yhdistyneiden kansakuntien pääasiallinen oikeudellinen elin, joka sijaitsee Haagissa
yksityishenkilö voi myös haastaa valtion välimiesasioissa arbitraation tuomioistuimessa
common law
ennakkotapaussitovuus
perustuu aiempiin tuomioistuimen päätöksiin pikemminkin kuin pelkästään kirjoitettuihin lakeihin
kansainvälinen arbitraatio
kansainvälinen välimiesmenettely (arbitration) on vaihtoehtoinen riidanratkaisumenetelmä, jossa osapuolet sopivat riidanratkaisusta neutraalin, yhden tai useamman välimiehen tai välimiespaneelin avulla kotimaisten tuomioistuinten sijaan
usein nopeampi ja edullisempi tapa kuin oikeudenkäynti ja sen päätökset ovat sitovia ja kansainvälisesti toimeenpanokelpoisia
Westfalenin rauhansopimus
sarja vuonna 1648 solmittuja sopimuksia, jotka päättivät kolmikymmenvuotisen sodan (1618–1648) ja Alankomaiden vapaussodan
sopimukset solmittiin Münsterissä ja Osnabrückissä, ja ne tunnustivat kansallisvaltioiden suvereniteetin periaatteen, joka on modernin Euroopan valtiojärjestelmän perusta
irrallaan hallitsijan henkilökohtaisesta mielipiteestä → "moderni valtio"
kehittyi vuosisatojen ajan tähän pisteeseen saakka
tämä periaate määrittelee, että valtioilla on oikeus itse päättää omista sisäisistä asioistaan puuttumatta muiden valtioiden asioihin
hallitustenvälinen järjestö (intergovernmental organization, IGO)
kahden tai useamman suvereenin valtioiden muodostama, valtioiden välisillä sopimuksilla perustettu kansainvälinen organisaatio
Berliinin konferenssi
Afrikan jako siirtomaavaltojen välillä
halutaan ylläpitää kv vakautta ja status quo:ta
esim. kv rajojen pysyvyys → rajasopimukset
equitable sharing -periaate
equity=kohtuus(periaate)
equality≠equity (kuva tunnilla, kun seisoo laatikoiden päällä)
lopputulos ns. oikeudenmukainen
esim. Nial river
GERD (ethiopian dam)
oikeudelliseen yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen kehitykseen (kollektio)
sopu pitäisi saada (GERD pato ja veden jakaminen)→ yhdessä sopiminen (kaikki vesialueen (Nil) rantavaltiot (ja valuma-alueet))
eri valtioiden intressit/hyödyt
energia (sähköntuotanto) (Ethiopia)
maatalous (Egypti)
tulvien sääntely (Sudan)
juomavesi (Egypti)→ ei ole kaivoa tai pohjavesivaroja
vaikuttavat tekijät/kriteerit
perustellut tarpeet
vaihtoehtoiset vesiresurssit
väestön koko (ja riippuvuuden asteikko)
käytön vaikutukset
(historialliset tekijät)

- Convention on the Law of the Non-navigational Uses of International Watercourses
1997
equity-periaate määritellään vain yhdessä sopimuksessa
kansainvälinen sopimus jaettujen makean veden varojen hallinnasta, keskittyen muihin kuin vesiliikenteeseen liittyviin käyttötarkoituksiin, kuten juomaveteen, maatalouteen ja teollisuuteen, sekä valtioiden rajat ylittävien vesistöjen, kuten jokien ja pohjavesien, suojeluun, säilyttämiseen ja hoitoon
doktriinit eli opit
esim. riitojen ratkaisujen oppi
oppi kansallisen oikeuden lähteistä
kansallisen oikeuden lähdeoppi
syntynyt aiemmin kuin 1956 milloin allekirjoitettu Suomessa
Suomessa päätettiin liittyä 1947 mutta lähetettiin hakemus vasta 1955
Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirja
lähdeoppi (YK:n peruskirja 38 artikla)
primaarilähteitä 1a, b, c, d
a) kansainväliset kahden ja monenväliset sopimukset (lex specialis -sääntö→ )
varaumaa ei voi laittaa kahdenvälisissä mutta monenvälisissä voi
varauma=reservation
mahd. että monet valtiot voi liittyä vaikka onkin jokin asia, josta ei saada muiden kanssa yhteensovintoa
konsensuaalisuus (suostumusperusteista) ja resiprookkisuus (vastavuoroista)
resiprookkisuus=ei voi vaatia muita noudattamaan jos ei itse noudata
kaikki joita sopimus sitoo on pitänyt sitoutua siihen
invalidointi periaate=vaatii epäpäteväksi julistamista
olennainen virhe (ei itse aiheutettu)
osapuolen pitää hakea sitä invalidointia
edustaja "ultra vires"=ylittänyt valtuutensa
olosuhteiden olennainen muutos
pacta sunt servandan "vastanormi"
kapea peruste
petos, lahjonta, kiristys
b) kansainvälinen tapausoikeus
jus cogens normit (ydin)
kiduttamisen kielto, kansanmurhakielto → ajatellaan että kaikki kv oikeuden subjektit ovat ilmaisseet vähintään että eivät hyväksy näitä ja niistä on tullut absoluuttisia normeja
muodostuu kahdesta elementistä (kv tapaoikeudellinen normi)
subjektiivinen
oikeus näkemys → opinio iuris (lainmukainen uskomus)
viittaa uskomukseen, että jokin käytäntö on lain mukaan pakollinen, ja se on keskeinen osa tapaoikeuden muodostumista kv oikeudessa
objektiivinen
oikeussubjektien käyttäytyminen
konsistenttia, yhdenmukaista
pitkäkestoista
yleistä
toinen valtio voi joutua tapaoikeus normin sitomaksi jos jokin valtio noudattaa sopimusta pitkäkestoisesti ja yhdenmukaisesti
esim. Israel humanitäärisissä asioissa
sinnikäs vastustus/vastustaja (persistant objection/objector)
miten pääsee, ettei joudu näiden oikeustapaus normien sitomaksi
sinnikäs vastustus doktriini (persistant objection/objector)
ilmaista vastustus jokaisessa tilanteessa jostakin normista→ sinnikkäästi sekä käyttäytyä normin vastaisesti
esim. Norja
c) yleinen oikeusperiaate
kohteena pacta sunt servanda (sopimuksia tulee totella)
eroa tai noudata artikloja
jus cogens tasonen eli absoluuttinen normi
luonteeltaan oikeusperiaate
löytyy Wienin sopimuksen 26 artiklasta
d) ennakkopäätökset/ratkaisut
koskee muutakin kuit ICJ:tä (International Court of Justice)
lähdeoppia 1 a, b, c ja d 2 ei kuulu
artikla 38 kohta 2: tuomioistuimelle valta sovitella henkilön tuomiosta
III osa valtiosopimusten noudattaminen, soveltaminen ja tulkinta
Wienin valtion sopimus
artikla 31 huomioon konteksti
11.11 tiistai
ei kansainvälistä hallitusta
vain YK:n turvallisuusneuvostolla pakottavaa valtaa (vain jos kyse kv rauhasta ja turvallisuudesta)
ei hierarkkinen vaan horisontaalinen järjestelmä
kv toimijoiden esim. valtioiden tasa-arvoisuus, yhdenvertaisuus, sisäisiin asioihin puuttumattomuus → kv lainkäyttö perustuu hyväksymiseen, suostumukseen
lopullinen teksti → allekirjoitustilaisuus
→ ratifiointiprosessi (harmoniassa kaikkien jäsenvaltioiden sisäisen oikeuden kanssa)
→ parlamentin käsittely (yritetään selvittää, mitkä ovat normikonfliktit oman oikeuden ja uuden kv sopimuksen välillä)
ristiriidat pitää muuttaa kansallisessa lainsäädännössä
edusku nnan päätös
→ eduskunnan päätös
→ ratifiointi asiakirjat lähetetään sopimuksen tallettajalle
varauma
poissulkeva selitys
ratifioinnin yhteydessä voit tehdä selityksen (tarkentaa asiaa)
Wienin valtiosopimusoikeus, yleissopimus
2 pykälä
suomi on ratifioinnin yhteydessä antanut selityksen
resiprookkisuus
artikla 66
riidanratkaisumenettely
loppu artiklat
milloin sopimus tulee voimaan
monenvälinen sopimus astuu voimaan kun esim. 60 ratifiointiperuste tulee voimaan tai saattaa vain olla pvm esim. astuu voimaan 2 vuotta allekirjoittamisen jälkeen
EU:n sopimus jossa ei irtipäästö artikloita/pykäliä (YK:ssa ei myöskään ole)
EU:sta voi erota mutta ainut tapa siihen on pykälä 50
vaikea brexit
halutaan tehdä mahd. hankalammaksi eroaminen jottei eroaisi
sidotaan kaikki yhteen esim kaupankäynti yms.
ei voi vain lähteä ja tulla sitten takaisin
kansainvälinen oikeus sääntelee oikeussuhteita:
valtiot, kv. järjestöt kuten YK → IGO=inter-governmental state
kv kansalaisjärjestöt esim. Punainen Risti, kv yritykset → NGO=non-governmental (INGO=international non-governmental)
yritysten, kirkkojen, puolueiden jne. kv yhteistoimintaelimet
yksilöt

kansainvälisen oikeuden erityisalueet ↑
nykyisin keskinäisriippuvaisessa mallissa ennemmin kuin biljardipallo mallissa
YK:n peruskirja
artikla 1 ja 2
valtioiden päävelvollisuudet
→ rauhanturvaamis operaatio syntynyt
1. ylläpitää kv rauhaa ja turvallisuutta
turvallisuusneuvostossa YK:n kaikkien viiden jäsenen on oltava samaa mieltä, mutta esim. nyt Venäjä ei ole samaa mieltä rauhasta
ihanne olisi kansainvälinen joukko joka olisi kansainvälisessä komennuksessa
Kiina, Ranska, Iso-Britannia, Venäjä ja Yhdysvallat
2. kansakuntien välillä ystävälliset suhteet
3. aikaansaada kansainvälistä yhteistyötä kansainvälisiä, taloudellisia, sosiaalisia, sivistyksellisiä tai humanitaarisia kysymyksiä ratkaistaessa samoin kuin kaikille rotuun
4. toimia keskuksena, joka yhdenmukaistaa kansakuntien toimenpiteet näiden yhteisten päämäärien saavuttamiseksi
2 artikla
konsensuaalisperiaatteen voi ylittää vain YK:n peruskirja ja jus cogens
jus cogens
tapaoikeuden korkein taso
ei mitään muuta mainintaa kv oikeudessa kuin vain yksi artikla
ehdottomat normit joita ei saa loukata
kansanmurhankielto
kidutuksenkielto
orjuudenkielto
orjuuskaupankielto
ihmiskauppa
hyökkäys ja hyökkäyksellä saatu alue valloitus kielto
pacta sunt servanda
humanitaarisen oikeuden keskeiset säännöt
syrjintäkielto
yhdenvertaisuus
rikokset ihmisyyttä vastaan
esim. natsien ihmiskokeet
oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeet
terroristeilla ei ole näitä oikeuksia:
ei saa vangita ilman syytä
oikeus tulla kuulluksi
oikeus saada tietää, mistä sinua syytetään
oikeus esittää todisteita omasta puolestaan
terrorismin kielto
lentokonekaappari kielto
merirosvous kielto

kv rikosistuin ICC=international criminal court
toissijainen foorumi (oikeudenkäynti prosessointi paikka)
tutkinta ja prosessi vastuu valtioilla, jos valtio ei pysty → kv rikosistuin tulee mukaan
pitää luottaa valtioihin
dolus delicti
murhassa suunnitelmallisuus esim. sodassa ei murhata vaan tapetaan
ihmiskunnan yhteinen vihollinen
→hostis humani generis
kaikki valtiot voi pidättää
käytetään kuvaamaan henkilöitä, joiden teot ovat niin kauhistuttavia ja yleisesti paheksuttavia, että heitä pidetään kaikkien vihollisina, kuten merirosvoja, terroristeja tai sotarikollisia
1. rekisteröinti
muodollinen kansallisuus
2. aito yhteys
tosiasiallinen kansallisuus
laivat noudattaa lippuvaltion lainsäädäntöä
saatetaan liputtaa toiseen valtioon että päästäisiin lainsäädännössä helpommalla
luonnollisten henkilöiden kansalaisuudet
muodollinen tapa saada kansalaisuus
syntymä → ius sanguinis tai ius soli (verenoikeus tai maanoikeus)
hakemusasia
tosiasiallinen tapa saada kansalaisuus
aito/todellinen yhteys
todelliset kontaktit, työ, varallisuus
avioliitto, lapset, suku, yhteisösuhteet
kieli, kulttuuriset yhteydet
korvauksia oikeusturvakeinot:
1. restituutio
asian tilan palauttaminen ennalleen
2. taloudelliset vahingonkorvaukset, indemnifikaatio
3. hyvitys
ennen virallinen anteeksipyyntö
nyt myös toistamattomuus vakuutus
4. vastatoimet (ei aseellisia)
ollakseen valtio tulee olla:
1. alue - kv rajasopimuksin määritelty (vatikaani pieni)
2. väestö - pysyvä (vatikaani pieni)
3. hallinto - tehokas (ei päästetä muita valtioita valloittamaan, kansalaisten pitää noudattaa lakia (ei rikoksia))
valtion toimivallan avulla tehokas hallinto
lainsäädäntövalta
toimeenpanovalta
tuomiovalta (oikeuslaitos) (eri tuomiovalta tavat ↓) (national court jurisdiction)
alueperusteinen
aktiivinen (suomen puolelta) ja passiivinen ("uhri" ruotsin puolella)
forum conveniens (tuomioistuin eli missä käsitellään)
henkilöperusteinen
forum conveniens (tuomioistuin eli missä käsitellään)
sopimusperusteinen
universaali toimivalta
ihmiskunnan yhteinen "vihollinen"
(extraterritionaalinen - ulkoalueellinen)
toisen valtion sisäisiin asioihin puuttuminen
teon vaikutukset vakavat omalla alueella → ulkoalueellinen tuomiovalta mahdollinen
kv tuomioistuinten tuomiovalta (international jurisdiction)
konsensuaalisuus, suostumusperusteista (ratifiointi?)
compulsory, pakollinen (silti tarvitaan suostumus)
4. kv suhteet - todistaa kyky (vapaaehtoisia) (esim. diplomaattisia suhteita tai kansainvälisten suhteiden harjoittamiseen)
12.11 keskiviikko
unclos III (1982)
The United Nations Convention on the Law of the Sea
exclusive economic zone, talousvyöhyke (max 200 merimailia valtion baselinesta tai yhtäläinen etäisyys kahden valtion välillä (equidistance rule))
internal waters, sisäiset aluevedet
100% suvereenisuus valtiolla
territorial sea, aluemeri
alueella saa olla max 12 merimailia (1852 m=1 merimaili)
valtio omistaa, mutta muut valtiot saavat käyttää viattomaan kauttakulkuun
viattomassa merenkulussa noustaan pintaan esteettömässä ei tarvitse
aluemeren ulkopuolella talousvyöhyke
rauha+turvallisuus
negatiivinen rauha ja turvallisuus=ei aseellista toimintaa
positiivisen rauhan ja negatiivisen rauhan ero
oikeudenmukaisen kehityksen ja ihmisoikeuksien toteutumista
kehitysmaat YK:ssa tekivät aloitteen NIEO -sopimuksesta → julistus (New International Economic Order)
tarkoitus solmia 1975
kukaan kehittynyt maa ei suostunut sopimukseen
annettiin ei juridisesti sitovana
joukko kehitysmaiden YK:ssa esittämiä ehdotuksia, joiden tavoitteena oli uudistaa kansainvälistä talousjärjestelmää tasa-arvoisemmaksi
luonnonsuvereenisuus
oikeus valtiollistaa kansallistaa
kohtuusperiaatteen mukainen korvaus
teknologian siirto, technology transfer
HIV, tuberkuloosi, malaria eli ns köyhien maiden sairaudet → lääkkeitä ja lääketieteellistä teknologiaa, joka on pakko olla lisensoitu maille, joilla ei ole varaa tähän itse → kohtuusperiaatteen mukaan alempi hinta
yksityissektorit eivät pidä tästä, sillä haluavat kehityskustannuksensa myymällä teknologiansa markkinoilla mahdollisimman korkealla hinnalla
merenpohjan alue ja se sisusta ovat ihmiskunnan yhteinen perintö (antarktika ja avaruus mukaan lukien)
bunkering=kuiva huoltoasema, esim. tankkaa laivoja
pääsee pidempiä matkoja ja nopeammin kun ei tarvitse mennä rantaan
öljy valuu luontoon → meren saastuminen
öljyvahinkojen torjunta valtiolla ellei ole aluemerellä tai talousvyöhykkeellä jolloin liikkuvan valtion vastuulla
14.11 perjantai
jus ad bellum=oikeus sotaan
(kollektiivinen) itsepuolustus
YK:n ajatus
ilmoittaa turvallisuusneuvostolle jos lähtee yksin sotimaan
nousu sortohallintoa vastaan
R2P
suojeluvastuuperiaate
kehitetty 2000-luvulla
korvasi humanitaarisen intervention käsitteen
jus in bello=oikeus sodassa
Geneven oikeus sodankäynnin säännöt
samat 4 periaatetta kuin alempana
Haagin oikeus aserajoitusten oikeus
4 periaatetta
1. erottelu, distinction
legitiimit sotatoimi kohteet
suojelukohteet (hors de combat=out of action)
suojelumerkit: punainen kuu, punainen risti, punainen "timantti" ◇
ihmiset jotka ovat haavoittuneita → eivät ole enää sotatoimikohteita
2. inhimillisyys, human(ness)
vihollinen taistelukyvyttömäksi -tekeminen
3. suhteellisuus, proportionality
balancing test (arvioidaan oikeasuhtaisuutta)
legitiimi sotilaalliset hyödyt/päämäärät
kuinka paljon valtio hyötyy esim yhden ihmisen tappaminen ei välttämätöntä
koulun pommitus välttämätöntä?
oltaisiinko voitu valita kohde missä ei ole ihmiskilpeä
aiheutetut vahingot
4. välttämättömyys, necessity
liittyy kolmos kohtaan

epäinhimilliset aseet ja kyvytön erottelemaan
ydinaseet (kiistanalainen)
kv. ympäristöoikeus
laajamittainen, pitkäaikainen ja vakava vaikutus
biologiset kemialliset aseet
radioaktiiviset aseet
sytyttää palamaan, liekinheittimet
valkoinen fosfori
polttaa ja on myrkyllistä
ei voi sammuttaa
aiheuttaa jopa 10 vuosien päästä tauteja
M.A.D. (Mutually Assured Destruction)
käsitys kylmän sodan ydinsodasta: jos kaksi valtiota hyökkää toistensa ydinaseita vastaan, molemmat tuhoutuvat kokonaan
toimi pelotteena: estää ydinaseiden käytön, koska seuraukset olisivat katastrofaaliset
NPT (Non-Proliferation Treaty) - ydinsulkusopimus
kansainvälinen sopimus ydinaseriisunnasta ja leviämisen estämisestä (1968)
tavoitteet:
estää ydinaseriisunnan leviäminen (vain 5 valtiota saa omistaa ydinasetta)
edistää ydinaseriisuntaa
mahdollistaa ydinteknologian rauhanomaisen käytön valvotusti
sotavankeja ei saa kiduttaa, heille pitää antaa ruokaa ja vettä sekä mahdollisuus kommunikoida läheistensä kanssa, säilyttääkseen heidän inhimillisyytensä
erilliset säilytyspaikat oikeiden vankien kanssa
esim. upseereita ei kaikista matala-arvoisimman rankin joukkoon vankilassa
lääkintähenkilöstöllä aina oikeus tehdä työnsä
hoitaa kummankin puolen sotilaat
hoidetaan kiireisyys järjestyksessä
luovuttamattomat kv ihmisoikeudet IHRL (International Human Rights Law)
I sukupolvi
II sukupolvi
III sukupolvi

ihmisoikeussopimus 1945 ei saatu sitovaksi sopimukseksi, koska kylmä sota syttyi ja ei voitu taata/luvata kaikkia ihmisoikeuksia
tapaoikeudellisesti myöhemmin tullut sitovaksi sopimukseksi
demokraattisen valtion määritelmä riippuu käsitteen määritelmästä
esim. oikeusvaltion periaatteen rikkominen

Organization of American States (OAS)
human rights court → suojelumääräys
Goldman prize for environmental protection
Hon gut, armeija, Hon yritys, Hon kansa, Sino-Hydro, World bank, Berta C., Mr Sanches, Mr Thomas Garcia, Rio Blanco, Lenca people, Copinh NGO, Yakuzaka dam, Melissa C.
I sukupolvi
rauhanomainen kokoontumis yhdistymisvapaus
oikeus elämään
henkilökohtainen turvallisuus
kunnianloukkauksen kielto
uskonnonvapaus
oikeus osallistua valtion päätöksentekoon
II sukupolvi
elinkeinovapaus → oikeus elättää itsensä
oikeus omaisuuden suojaan, ei saa mielivaltaisesti riistää tai tuhota
III sukupolvi
alkuperäiskansan oikeudet
oikeus perinteisiin alueisiin
oikeus perinteiseen kulttuurin (ei virallisten uskojen) säilyttämiseen
suostumus omilla mailla annettuihin rakennuslupiin
Hondurasin kansan oikeus yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen kehitykseen → edellyttää sähköä
